Näin vaalien alla on kyllä hupaisaa lukea ”puoskarilakiin” liittyviä juttuja. Harmi vain, että yleinen mielipide täydentävistä hoitomuodoista on niin tuomitseva. Suurin osa ei oikein ymmärrä eikä edes halua ymmärtää näiden hoitomuotojen vaikutuksia ja hyötyjä. Itse en ainakaan ole missään nimessä väittämässä, että esimerkiksi energiahoito olisi vaihtoehto viralliselle lääketieteelle. Niiden pitäisi enemmänkin kulkea käsi kädessä täydentäen toisiaan. Suomessa se tuntuu olevan kaukana (toivottavasti kuitenkin tulevaisuudessa), kun taas joissakin Euroopan maissa täydentäviä hoitoja käytetään jo täysin virallisesti ja hyväksytysti virallisen lääketieteen rinnalla. Voi kun me täällä Suomessakin pääsisimme siihen pisteeseen. Kauaa asiaa ei kuitenkaan voi pakoilla, sillä Maailman terveysjärjestö WHO on laatinut suosituksen täydentävien hoitomuotojen tutkimisesta ja integroimisesta virallisen lääketieteen piirin. Strategia on laadittu vuosille 2014-2023.

Näin sairaanhoitajana ymmärrän hyvin asian kummankin puolen. Ymmärrän miltä täydentävien/vaihtoehtoisten hoitomuotojen tekijät näyttävät virallisen lääketieteen edustajille ja päinvastoin. Kyseessä ei pitäisi ylipäätään olla vastakkainasettelu vaan yhteistyö. Se vaatii virallisen lääketieteen edustajilta kiinnostusta tutkia täydentäviä hoitomuotoja eikä tyrmätä niitä sokeasti. Käytän tässä nimenomaan termiä täydentävä hoitomuoto, sillä vaihtoehtohoidot, uskomushoidot, luonnonlääkintä yms. ovat mielestäni pääasiassa harhaanjohtavia ja alentavia nimityksiä. Yleensä virallisen lääketieteen edustajat tyrmäävät täysin täydentävät hoitomuodot ja väittävät ettei niistä löydy mitään tutkimuksia. Näin ei kuitenkaan ole. Tästä linkistä löytyy muutamia tutkimuksia energiahoidoista.

Tuntematon on aina pelottanut ihmisiä ja siksi näitä hoitoja kohtaan suhtaudutaan niin epäilevästi. Terve skeptisyys on kuitenkin hyvä asia eikä mitään kannattaisikaan uskoa sokeasti. Asioista kannattaa kuitenkin ottaa selvää ja sen mukaan muodostaa mielipiteensä eikä perustaa niitä muiden puheiden tai omien olettamusten varaan. Toinen syy täydentävien hoitojen tyrmäämiseen virallisen lääketieteen edustajilla on raha. Tämä on valitettavaa, mutta totta. Lääketeollisuus ja leikkaukset ovat ihan suunnattoman suuri bisnes. Jos ihmiset kävisivät ennaltaehkäisemässä tai hoitamassa kroonisia sairauksia täydentävien hoitojen puolella, leikkausten ja lääkkeiden käytön määrä vähenisi huomattavasti, mikä taas tarkoittaisi rahavirtojen ehtymistä.

Akuuteissa sairauksissa ja onnettomuuksissa virallinen lääketiede on ehdottomasti ensisijainen, enkä väheksy ollenkaan sen aikaansaamia vaikutuksia ihmisten terveydelle. Turhia leikkauksia kuitenkin tehdään harmillisen paljon. Monilla on käsitys, että leikkaus parantaa kaiken ja kaikkeen löytyy aina jokin pilleri. Näin helposti vieritetään vastuu omasta paranemisesta terveydenhuollon henkilöstölle. Tämän ajattelumallin olen joskus itsekin nähnyt sairaanhoitajan työssä. Parhain tapa kuitenkin vaikuttaa omaan terveyteensä on sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden ylläpito.

Toivottavasti lähitulevaisuudessa eri hoitojen vastakkainasettelu päättyy ja hoitamista alettaisiin miettimään yhteistyössä ja ihmisten parhaaksi. Tässä voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Sveitsistä, jossa täydentäviä hoitomuotoja kuuluu jo virallisen lääketieteen puolelle. Elämme murroksen aikaa kaikin puolin ja jännittävää onkin nähdä miten täydentävien hoitojen asema Suomessa muuttuu.

Kevät on uuden aloituksen ja vanhan puhdistamisen aikaa.
Muutama viikko yrittäjyyttä takana.